Liiketoiminta ja talous

Aloittaessaan ylioppilaskuntatoimintansa TuKYn taloudellinen liikkumavara oli heikoilla jäillä: perustamisessa vaaditut varat olivat lainattu, ja varsinaisia tuloja toiminnan rahoitusta varten ei ollut. Muihin aikakauden jo vakiintuneisiin ylioppilaskuntiin verrattuna TuKY oli sananmukaisesti tyhjätasku. Mutta hulttio tai tuhlaajapoika TuKY ei ollut, eikä sen jäsenistö jäänyt laakereilleen lepäämään. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta järjesti jäsenistönsä kesken yritysideakilpailuja, perusti ylioppilaskuntansa taloudelliseksi tueksi Tuki ry:n sekä ensimmäisen yrityksensä, kirjakaupan. Ensimmäinen yritysideakilpailu järjestettiin 1954, joskaan se ei ollut järin onnistunut tapahtuma. Kilpailun voitti kisan ainoa osallistuja, joka esitti rahan keruuta mannekiininäytöksen avulla. Kolmen vuoden päästä yritysideakilpailussa oli jo kymmeniä osallistujia. Turun KY:n oma kirjakauppa sekä Tuki ry aloittivat toimintansa vuonna 1952.

Vaikka kirjakauppa oli alkuun vaatimaton kaappi ylioppilaskunnan tilojen perällä, kiteytyy siinä TuKYn liiketoiminnan näihin päiviin asti kestänyt eettinen ohjenuora. Liiketoiminnan pitää olla paitsi kannattavaa, myös tuottaa taloudellisia varoja TuKYn toimintaa varten. Toisaalta kun busineksessa oli kyseessä opiskelijajäsenistön kannalta jostain yleishyödyllisestä – kuten kirjakaupasta, pukuvuokraamosta tai ruokalatoiminnasta – tavoitteena oli myös hintojen pitäminen mahdollisimman opiskelijaystävällisenä. Liiketoiminnan kolmas ja tärkeä tavoite on ollut tuottaa hyödyllistä työkokemusta jäsenistölle.

vanhakirjakauppa_annelinikander

Turun KY:n vanha kirjakauppa

Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Tuki ry

Tuki ry:tä perustettaessa toivottiin siitä muotoutuvan entisten opiskelijoiden yhteisö sekä väylä rahoittaa Turun KY:tä lahjoitusten avulla. Kummassakaan tehtävässä ei alkuun saavutettu mainittavaa menestystä, sillä kautta aktiivisimman aikansa Tuki ry kävi useasti TuKYn lompakolla. Kirjakaupan siirtyminen Tuki ry:lle sekä opiskelijaruokalatoiminnan aloittaminen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa nosti Tuki ry:n taloudellisen merkityksen TuKYn kannalta joksikin aikaa huomattavaksi. Kauppakorkeakoulun opiskelijamäärien kasvaessa kirjakaupan ja ruokalan menestys ja merkitys kasvoi jatkuvasti. Sen sijaan kirjakaupan takahuoneeseen hankittu painokone osoittautui investointina kannattamattomaksi, jopa rasitteeksi. Ruokalan remontit, kirjapaino ja ylipäänsä hankala taloussuhdanne rasittivat Tuki ry:n taloutta siinä määrin, että 90-luvun lopulla ruokalatoiminta siirrettiin Amicalle ja kirjakauppa KY-Dealingille. Painokone myytiin jo 80-luvulla Antennalle, joka myi sen edelleen pois käsistään. Tuki ry:n merkitys oli siitä lähtien jakaa stipendejä ja myöntää pienimuotoisia lahjoituksia pitkälle 2010-luvulle, kunnes TuKYn hallitus päätti yhdistyksen lakkauttamisesta vuonna 2012. Tuki ry:n perinnettä jatketaan kuitenkin edelleen jakamalla lukuvuosittain stipendejä parhaille kandidaatintutkielmille.

Viihdettä, glamouria ja varainhankintaa 1950–1970-luvuilla

Huvitilaisuuksien järjestäminen on vanha ja hyväksi koettu tapa hankkia rahaa. Tämän tiesivät myös Turun kauppakorkean opiskelijat. Ensimmäinen huvitapahtuma, kynttilänpäivän tanssiaiset järjestettiinkin jo 27.1.1951. Tanssiaissalonkina oli koulun ala-aula ja musiikista vastasi ylioppilaskunnan jäsenistä koostunut Mercurius-yhtye. Päävastuun järjestelyistä kantoivat isäntä ja emäntä, mutta mukana oli paljon muitakin, kuten TuKY-aktiivi tuleva rouva Tellervo Koivisto. Hyvä kokemus rohkaisi suunnittelemaan rahankeruutoimintaa juhlien ympärille laajemminkin. Tärkeimmäksi TuKYn alkuaikojen tulonlähteeksi muodostui alueellinen seurapiiritapahtuma, Baltic Club, vuodesta 1951 lähtien. Ylioppilaskunnan talous kävi ylä- ja alamäkeä talouden yleisten heilahdusten mukana, mutta Baltic Club säilyi läpi tyrskyjen vakaana tulonlähteenä. Paikkana toimi turkulainen ravintola Itämeri, missä järjestettiin kautta 1950- ja -60-lukujen useat teematanssiaiset.

Baltic Clubin mainos vuodelta 1952

Baltic Clubin mainos vuodelta 1952

Baltic Clubin teemojen ympärille rakennetun glamour-juhlan esiintyjät olivat kansallisesti tunnettuja viihdetaiteilijoita, mikä luonnollisesti nosti median kiinnostusta tapahtumaan sekä ylipäänsä TuKYn toimintaan. Juhlien rekvisiittaa tuotiin autenttisuuden vuoksi ulkomailta asti, esimerkiksi ranskasta mimosa-annoksia Monte Carlo-teeman vuoksi. Lippujen hinnat tapahtumiin olivat niin ikään korkeat, joten opiskelijoita itsessään ei juhlissa juuri näkynyt. Monte Carlon lisäksi Baltic Club ”vieraili” muun muassa Broadwayllä, villissä lännessä, Andalusiassa, Hawajilla ja safarilla. Viimeiset juhlat juhlittiin 1968: kilpailu viihteen saralla oli tiukentunut ja tuloja oli alettu löytää muualtakin pienemmällä vaivalla.

Baltic Clubia tuotiin tunnetuksi esimerkiksi automainoksien avulla.

Baltic Clubia tuotiin tunnetuksi esimerkiksi automainoksien avulla.

Baltic Clubin ohella TuKY ryhtyi järjestämään myös nuorisolle suunnattua viihdettä 1960-luvun alusta lähtien. Tansseja sai melko vapaasti järjestää koulun tiloissa ja niillä oli myös suuri taloudellinen merkitys TuKYlle. Tanssien ohella järjestettiin myös jazz-konsertteja ja jameja. Ensimmäiset jamit Montussa järjestettiin joulukuun 2. päivänä 1965. Ensimmäiset jamit päätti jazzvalssi ”Lentävä hampurilainen”. Jatkot kestivät aamukuuteen, jonka jälkeen voitiin todeta, että Turun siihen asti vaatimaton jazz-tilanne oli tuntuvasti parantunut. Jameja ja soitannollisia iltoja jatkettiin aina seitsenkymmenluvun loppupuolelle asti. Siihen mennessä turkulainen kulttuuritarjonta oli kasvanut jo niin monipuoliseksi, ettei ylioppilaskunnan kannattanut olla enää kilpailussa mukana. Edelläkävijä oli tehtävänsä tehnyt.

Turun KY:n ylioppilastanssien mainoksia 1960-luvun alkupuoliskolla.

Turun KY:n ylioppilastanssien mainoksia 1960-luvun alkupuoliskolla.

Tanssien kulta-aikaa kesti kuusikymmenluvun jälkipuolelle, jolloin muun muassa kiristyneen kilpailun takia niiden suosio ja samalla myös tuotto alkoivat vähetä. TuKY ratkaisu tilanteeseen oli rikastuttaa tarjontaa Unicornilla, eli ei vähempää kuin Turun ensimmäisellä diskolla. Diskoteekkijytke alkoi vuonna 1968. Kun samana vuonna oli päättynyt Baltic Clubin tarina, oli viihdelinjan yksi kausi ohi ja toinen alkava. Unicorn vakiinnutti nopeasti asemansa opiskelijoiden suosimana paikkana. Samaa ennakkoluulotonta linjaa jatkoi 70-luvun alussa Siskodisco, valtakunnan ensimmäiset naistentanssit. Turun KY:lle tämä merkitsi jälleen kasvavia kassavirtoja. Vuonna 1972 disko- ja juhlatoiminnan osuus ylioppilaskunnan tuloista oli peräti 76 prosenttia. Tilanne muuttui hyvin nopeasti, kun öljykriisi puhkesi. Laman vanavedessä syksyllä 1979 TuKYn disko oli kuollut ja kuopattu, ja viihdetoiminnan arvo ylioppilaskunnan tuloista vain varjo entisestään.

Unicorn - Turun ensimmäinen disco.

Unicorn – Turun ensimmäinen disko.

Turun KY yrittäjänä 1970-luvulta nykypäivään

1970-luvun loppu oli taloudellisesti TuKYlle valoisampi kuin sen alku. Vuosikymmenen alkupuolta rasittivat muun muassa tanssitoiminnan ajoittaiset alamäet, ruokalan investoinnit, painokoneesta koituneet kulut sekä Kerttulinkadun toimistohuoneiston osto keväällä 1974. Hajatuloja kertyi TuKYn juoma- ja peliautomaateista, mutta niiden merkitys oli vähäinen. Vuosikymmenen merkittävin muutos oli TuKYn oman yritystoiminnan kehittyminen kirjakauppaa ja ruokalan ylläpitoa laajemmaksi.

Vendo-automaatin esite.

Vendo-automaatin esite.

Antenna aloitti toimintansa 1972, silloisen hallituksen puheenjohtajan Olli T. Hakkaraisen aloitteesta. Antennan tärkeimpänä liiketoimintana oli opiskelijakorttien painatus. Antennan pari ensimmäistä vuotta olivat vaikeita, mutta vuosikymmenen puolivälissä yrityksen tulevaisuus näytti jo valoisammalta. 1970-luvun lopulla ilmeni jälleen ongelmia ja Antenna menetti muun muassa pitkien toimitusaikojen vuoksi asemiaan opiskelijakorttimarkkinoilla. Korttibisnestä jatkettiin kuitenkin sisukkaasti ja sinnikäs yrittäminen tuotti tulosta. Antennan todellinen läpimurto tapahtui vuonna 1984, jolloin se teki sopimuksen Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL:n kanssa, ja täten käytännössä valtasi maan opiskelijakorttimarkkinat. Samassa yhteydessä kortin ulkoasua uudistettiin ja siitä tuli luottokortin kokoinen. Hyviä aikoja ei kestänyt loputtomiin. 1990-luvulla kävi välttämättömäksi investoida uuteen tekniikkaan. Uusien laitteiden käyttöönotossa oli ongelmia ja materiaalitoimitukset myöhästelivät. SYL ei myöskään enää hoitanut keskitetysti opiskelijakorttien tilausta, vaan jokainen ylioppilaskunta huolehti niistä itse. Samalla kilpailu kävi koko ajan kovemmaksi, ja mukana pysyminen olisi vaatinut lisää mittavia investointeja. Tilanne, missä yritys oli riippuvainen opiskelijakorttitoimituksista, koettiin liian haavoittuvaksi. Toisaalta uusien asiakkaiden saaminen yrityspuolelta tiedettiin vaikeaksi. Tässä tilanteessa ylioppilaskunta päätti kesällä 1999 myydä Antennan.

Turun KY:n omistamien kolmen yritysten logot 1990-luvulla.

Turun KY:n omistamien kolmen yritysten logot 1990-luvulla.

Antenna ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi Turun KY:n perustamaksi yritykseksi. Kahdeksankymmentäluvun puolivälissä alettiin kantaa huolta vähiin käyneestä liiketoiminnasta. Taustalla lienee vaikuttanut paitsi nousukauden luoma huuma, myös Parkin kiinteistön ostaminen. Vuonna 1986 perustettiin työvoimanvuokraukseen erikoistunut Turun KY-Contact ja muutaman vuoden kuluttua vielä Kymex ja KY-Dealing. Kymex operoi arvopaperimarkkinoilla ja Dealing tähtäsi käytettyjen konttorikoneiden ja ATK-laitteiden kauppaan.

Turun KY-Contact on Turun KY:n historian parhaiten menestynyt yritys. KY-Contactin perustivat kaksi TuKYn pääsihteeriä, jotka halusivat kokeilla yrittäjyyttä ja samalla tarjota opiskelutovereilleen arvokasta oman alan työkokemusta. Työvoimanvuokraus osoittautui erittäinkin potentiaaliseksi toimialaksi ja se sopii hyvin myös ylioppilaskunnan toimintaan, sillä sen kautta opiskelijat saivat tuntumaa työelämään ja pystyivät verkostoitumaan. Yritys palkittiinkin myöhemmin yritysideakilpailussa sekä yritysideasta että sen toteutuksesta. Vuokratyövoimalle löytyi kysyntää myös kautta 1990-luvun laman ja etenkin sitä seuranneen nousukauden. 1990-luvun alkuun mennessä KY-Contact oli vakiinnuttanut asemansa Turun seudulla vahvana toimijana, eikä tilanne vuosituhannen vaihteeseen mennessä muuttunut. Vuonna 2000 yritys muutti nimensä Legioonaksi, jona se tunnetaan vielä tänäkin päivänä. Legioonan ja Turun KY:n yhteinen, kolme vuosikymmentä kestänyt taival päättyi vuonna 2015 TuKYn myydessä osakkeensa pitkän harkinnan jälkeen.

KY-Dealing tähtäsi alun perin käytettyjen konttorilaitteiden ja ATK-laitteiden kauppaan. Tällä toimialalla menestystä ei juurikaan tullut, mutta yritykselle löytyi muita tehtäviä sen vietettyä joitain vuosia pöytälaatikossa. Tuki ry:n luopuessa kirjakaupasta ja ruokalatoiminnasta ensiksi mainittu päätyi Dealingin pyöritettäväksi vuonna 1999. Myös muita uusia tehtäviä löytyi. Dealing hoiti muun muassa opiskelijakalenteri Kylenterin toimittamisen ja ilmoitushankinnan sekä järjesti kauppakorkeakoulun pääsykoekurssit, jotka olivat siihen asti pyörineet Turun KY:n nimissä. Syksyllä 1996 Dealing käynnisti Wanhaksi Narikaksi nimetyn TuKY-tuotteita myyvän kaupan. Seuraavana vuonna sen suojissa aloitti Opiskelijoiden frakkivuokraamo. Kaksi TuKYn omistamaa yritystä, KY-Dealing ja Valmennusakatemia Proffa fuusioituivat 2010, jonka jälkeen KY-Dealingin ydintoimintaa ovat olleet kirjakauppaliiketoiminta sekä valmennuskurssien järjestäminen. Vuonna 2015 KY-Dealing muutti nimensä Profea Oy:ksi.

Yritystoimintaan on aina lähdetty mukaan innokkaasti, mutta kuten liiketoiminnassa yleensäkin, osa projekteista ei ole kantanut juurikaan hedelmää. Heikoiten Turun KY:n 1980-luvulla syntyneistä yrityksistä menestyi Kymex, joka perustettiin vuonna 1988 tekemään arvopaperikauppaa. Osakemarkkinoiden romahtamisen myötä 1990-luvun alussa siitä tuli pakon edessä pöytälaatikkoyhtiö, joka hävitettiin lopullisesti vuonna 1996. Hieman samankaltaisesti kävi vuonna 2012 perustetulle perintä- ja luottotietopalveluita toimittaneelle Creditius Oy:lle. Creditius eli lyhyesti, vain vajaan vuoden ajan. Yrityksen toiminnan aloittamisen jälkeen voimaan tullut lakimuutos leikkasi puolet pois perinnän kannattavuudesta, jonka vuoksi TuKYn taloustoimikunta yhdessä osakkaan kanssa päättivät yrityksen lakkauttamisesta.