Montusta Parkkiin

Kauppakorkeakoulu aloitti opetustoimintansa syksyllä 1950. Opiskelijat jaettiin kolmeen vuosikurssiin heidän taustansa mukaan. Yhteensä opintiensä aloitti 107 opiskelijaa. Heistä aktiivisimmat kokoontuivat teen ja suklaakakkujen vuoksi nuorison suosimaan Lehtisen kahvilaan perustamaan ylioppilaskuntaa, pitämään siellä alkuaikojen ensimmäisiä kokouksia sekä pohtimaan toimintaan liittyvän tilan hankintaa. Valitettavasti niin nuori kauppakorkeakoulu kuin Turun KY:kin kärsivät viimeksi mainitun puutteesta. Sekä opisto ettäne ylioppilaskunta toimivat silloisen Aurakatu 11:ssa sijaitsevan kauppakoulun seinien sisällä, joten omaa tilaa oli kullekin taholle niukalti. Tästä kertoo eritoten se, että kauppakorkeakoulun rehtorina toiminut Niilo Ikolan, jonka asunto sijaitsi samaisen osoitteen yläkerrassa, luovuttamat tilat muodostivat kauppakorkeakoulun silloiset opetustilat. Samoja tiloja käyttivät myös kuntalaiset, sillä ylioppilaskunnan kokoukset eli kuntakokoukset pidettiin opiston luentosalissa. Ylioppilaskunnan muita tarpeita varten löytyi niin ikään samaisesta osoitteesta epäviralliseksi tilaratkaisuksi katutason alapuolelta kaksi pientä tupakkahuonetta – oma miehille ja naisille. Tämä järjestely kesti vuoteen 1953 asti.

TuKKK:n 1. toimipaikka Aurakadulla

TuKKK:n 1. toimipaikka Aurakadulla

Monttu

Puutteellisten tilojen kuntalaisille tuottama murheenkryyni helpottui, kun Aurakadulla sijainneen kauppakorkeakoulun alakerrasta vapautui kaksi toimettomaksi todettua laboratoriotilaa vuoden 1953 alkupuolella. Kauppakorkeakoulun silloisen rehtorin Niilo Ikolan myötämielinen suhtautuminen ylioppilaskuntaa kohtaan lienee vaikuttanut tilojen ohjautumisesta nimenomaan kuntalaisten tarpeisiin – olihan hän jo aiemmin hankkinut kuntalaisten käyttöön kaksi tupakkahuonetta. Uudet tilat sijaitsivat niin ikään kellarissa. Sijaintinsa vuoksi tilaa alettiinkin kutsua tuttavallisemmin Montuksi. Myös kellarihuoneiden koolla saattaa olla tekemistä nimeämisen kanssa, sillä pinta-alaneliöitä Montusta löytyi alkuun vain 30. Entiset labrat muunnettiin sosiaalitilaksi sekä toimistoksi. Finanssipääomaa sisustusta varten ryhdyttiin keräämään Operaatio Snellmanin nimellä. Kampanja oli valtakunnallinen, ja keräysinnon nostamiseksi parhaiten rahaa keränneiden kesken arvottiin moottoripyörä. Kertyneillä varoilla sekä lainarahoilla renoveeratun Montun kalusteisiin kuuluivat oma radio sekä puhelin. Puhelinta tosin käytettiin myös kaikkeen muuhunkin kuin vain ylioppilaskunnan tarpeisiin. Lisäksi käyttökassasta puuttuvien rahojen perintä aiheutti jatkuvasti päänvaivaa (aina 1980-luvulle asti). Kuntalaisten opinto- ja sivistystarpeita varten tilattiin useampia sanomalehtiä. Kellaritila isännöi ensimmäisen kuntakokouksen vuoden 1953 syyskuussa. Virallisia avajaisia juhlistettiin runsasta kuukautta myöhemmin kuntalaisten, lehdistön sekä kutsuvieraiden voimin.

Turun KY:n hallitus ylioppilaskunnan alkuajoilta alkuperäisessä Montussa Aurakadulla. (Kuva: Ville Auramo)

Turun KY:n hallitus ylioppilaskunnan alkuajoilta alkuperäisessä Montussa Aurakadulla. (Kuva: Ville Auramo)

Montusta kasvoi saman tien suosittu kohtauspaikka. Opintojen ohella kuntalaiset viettivät hyppytuntejaan ja muutoinkin vapaa-aikaansa Montussa: siellä järjestettiin runsaasti juhlia sekä tietenkin juhlien jatkoja. Virallisempaa käyttöä Montulle löytyi kun ylioppilaskunnan hallitus ryhtyi kokoustamaan vihdoinkin omassa tilassa. Tilaa oli kuitenkin vain rajallisesti ja suurimmat tilaisuudet kuten kuntalaiskokoukset jouduttiin edelleenkin pitämään muualla. Opiskelijat kuvasivat toisinaan tiheää tunnelmaa termillä ”kuin sardiinipurkissa”. Monttu oli päivittäin avoinna 11–23 (lauantaisin tuntia pidempään), mutta toisinaan sinne pujahdettiin lukitsemattoman ikkunan kautta. Villiksi äityneen juhlahengen ja tilojen väärinkäytösten vuoksi Monttua jouduttiinkin pitämään ajoittain suljettuna. Toisinaan opiskelijaelämään puututtiin jopa kauppakorkeakoulun rehtorin suunnalta. Tässä muodossaan Monttu toimi kauppakorkeakoulun uuden rakennuksen valmistumiseen asti vuonna 1958.

Montun pohjapiirros 1965

Montun pohjapiirros 1965

Kun Turun KY muutti kauppakorkeakoulun vastavalmistuneeseen uudisrakennukseen Rehtorinpellonkadulle 1958-luvulla, tultiin myös siellä kuntalaisten omaa aluetta kutsumaan Montuksi. Lähtökohtaisesti ylioppilaskunnan tarpeita ei huomioitu uutta rakennusta suunniteltaessa. Kustannussyistä kauppakorkeakoulu kuitenkin myöntyi löytämään ylioppilaskunnalle oman, yhtenäisen tilan. Naisille ja miehille oli omat, toisiinsa yhteydessä olevat huoneet (40+60 neliötä) ja neuvotteluhuonetta varten 10 neliötä. Lisäksi tilaan kuului kirjakauppa ja keittiö. Yhteensä pinta-alaa oli hulppeat 120 neliömetriä – moninkertaisesti edeltävään Monttuun nähden. Uutta kalustoakin hankittiin. Vuonna 1959 taloon saapui piano, 1964 Suomen ensimmäinen virvoitusjuoma-automaatti ja kahta vuotta myöhemmin televisio.

Televisio saapui Monttuun

Televisio saapui Monttuun

Runsaammista mitoistaan huolimatta Montun rajat tulivat nopeasti vastaan. TuKY harrasti, toteutti, juhli ja toimi yhä monipuolisemmin ja mittavammin. Opiskelijatoiminnan lisäksi Montussa ryhdyttiin pitämään opiskelijaruokalaa jo vuonna 1969. Niin ikään opiskelijamäärät kasvoivat suurten ikäpolvien varttumisen myötä. Tilahaasteiden vastapainoksi Montun varustetasoa on parannettu jatkuvasti. Yllä mainittujen hankintojen lisäksi diskolaitteistoa uudistettiin 1970-luvun lopulla. Vaikka tuon aikanaan suositun soidintanssin suosio oli jo kääntymässä laskuun, käyttöä äänentoistolle kyllä löytyi muutoinkin.

Suuren muodonmuutoskauden Monttu koki 2000-luvun alussa korkeakoulun uudisrakennusprojektin yhteydessä. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että tila pidettiin enimmäkseen suljettuna vuoteen 2002 asti. Juhlat ja tilaisuudet oli pidettävä muualla mistä koitui paitsi menoja, myös menetettyjä tuloja – olivathan Montussa järjestettävät tapahtumat myös merkittävä tulonlähde ylioppilaskunnalle. Suurempien juhlien järjestäminen muualla aiheutti myös pelkoa yhteishengen heikentymisestä, sillä juhlat Montussa paitsi edesauttoivat ryhmähenkeä talkootyön kautta, olivat myös tiiviimpiä ja rajatummalle yleisölle suunnattuja. Joka tapauksessa remontin valmistuttua Monttu oli entistä suurempi ja paremmassa juhlakunnossa kuin aikoihin. TuKY hankki tilaan sopivat uudet valo- ja äänentoistolaitteet, korkeakoulu puolestaan sohvia, baarijakkaroita ja -tuoleja. Myös ruokala, joka on ollut Amican ylläpitämä vuodesta 1998, oli nyt suositumpi kuin koskaan – ainakin osittain siksi, että lähistön muut opiskelijaruokalat olivat lyhyen aikaa hitusen kalliimpia. Ravintolan asiakasvirta oli peräti kaksinkertainen suunniteltuun nähden.

Montun tarkoituksena on alusta pitäen ollut toimia opiskelijoiden kohtauspaikkana ja tapahtumien kotina – tila, missä ihmiset ja tekeminen kohtaavat. Monessa yhteydessä onkin todettu, että siinä missä Parkki on vanhan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan ja nykyisen yhdistyksen koti, on Monttu sen sielu. Pitkään Monttu oli molempia. Muutos tapahtui vuonna 1984, kun ylioppilaskunnan alkuajoista asti muodossa jos toisessakin vireillä ollut unelma omasta kiinteistöstä vihdoin toteutui.

Vaahtobileet Montussa vuonna 2011

Vaahtobileet Montussa vuonna 2011

Parkki

Jo TuKYn varhaisaikoina syntyi ajatus oman kiinteistön tarpeellisuudesta. Aurakadun sekä myöhemmin Rehtorinpellonkadun Monttu täytti tilatarpeet välttävästi, mutta ei koskaan täysin riittävästi. Vihdoin vuonna 1984 ylioppilaskunnan tilaongelma ratkesi perusteellisesti Parkinkadun kiinteistön eli Parkin hankkimisen myötä. Onni oli myötä, sillä sopivan hintainen ja käyttötarpeiden mukainen rakennus löytyi kivenheiton päästä kauppakorkeakoulusta. Talon ostaminen oli mahdollista, sillä 1980-luvun alussa ylioppilaskunnan 30-vuotisjuhlien yhteydessä järjestettyjen tempausten keinoin kerätty pesämuna yhdessä osakkeiden ja Kerttulinkadun huoneiston myymisen kanssa muodostivat muikean potin kiinteistöhankintaa varten. Kyse oli ennennäkemättömästä ja suurimmasta voimainponnistuksesta ylioppilaskunnan siihenastisessa historiassa. Käytettävää tilaa löytyi ruhtinaalliset 300 neliömetriä, mutta rakennus oli toki myös sisustettava sekä remontoitava. Alakerrasta löytyi noin sadan neliön klubihuoneisto ja sauna, yläkerrasta kokous- ja toimistotiloja. Yhteensä kokonaiskustannukset kasvoivat nykyrahassa mitattuna noin 214 tuhanteen euroon. Talkootyön arvoa on mahdotonta arvioida rahassa – niin merkittävää se oli. Vain LVI- ja sähkötyöt tuotettiin ulkopuolisella rakennuttajalla.

Parkki vuonna 1984

Parkki vuonna 1984

Parkin vihkiäisiä vietettiin vuoden 1986 syksyllä. Silloisen presidentti Mauno Koiviston vaimo, Tellervo Koivisto, oli itse entisenä kauppakorkeakoulun ensimmäisen vuosikurssin edustajana kunnioittamassa avajaisia läsnäolollaan. Myös muita julkkiksia nähtiin Parkilla, kun Andy McCoy ja Nasty Suicide vierailivat keikkansa yhteydessä saunassa. Andy kuvasi tilannetta omalaatuisella tavallaan seuraavasti: ”Vitun hienoo olla suomalaisessa saunassa.”

Parkin avajaisissa Arno Leino tervehtii pääsihteeri Kaarle Kalevaa.

Parkin avajaisissa Arno Leino tervehtii pääsihteeri Kaarle Kalevaa.

Työnjako Parkin ja Montun välillä selkeytyi: Montussa vietettiin suuremmat tilaisuudet, Parkilla näiden jatkot ja muut pienemmät kestit ja tapahtumat. Aivan kuten nykyiselläkin Parkilla, myös aikalaisessa verrokissa käyttöaste oli korkealla. Muun muassa vuosien 1989–1990 aikana Parkilla järjestettiin keskimäärinkin yli yksi tilaisuus per päivä. Kovat huvit vaativat kovaa työtä. Tätä varten perustettiin pestejä ja ryhmiä, jotka huolehtivat muun muassa siivoamisesta, virvokkeiden myymisestä ja muista jokapäiväisistä juoksevista asioista. Tämä järjestely on luonnollisesti jatkunut myös uudella Parkilla.

Parkki palveli tunnollisesti kautta 1990-luvun kuuluen kiinteästi lukuisten vuosikurssilaisten arkeen, juhlaan ja elämään yleensä. Valitettavasti rakennuksen itsensä elämä oli lähestymässä määränpäätään. Muun muassa vuoden 2002 talvella putkistojen jäätyminen aiheutti vesivahingon. Samaisena vuonna perustettiin Parkkityöryhmä selvittämään tilusten kuntoa. Optimismi siitä että vanhaan saisi vielä puhallettua uutta eloa karisi nopeasti. Kuntotarkastuksissa todettiin, että uuden rakentaminen olisi paitsi taloudellisesti järkevämpää, myös mahdollistaisi entistä paremmin ylioppilaskunnan laaja-alaisen toiminnan huomioimisen. Marraskuussa 2003 hallituksen ja taloustoimikunnan esityksestä tehtiin periaatepäätös siitä, että Parkki ”joutuu lähitulevaisuudessa puskutraktorin alle.” Hallituksen mietinnössä todettiinkin, että Parkki oli kylmä, kostea, huonokuntoinen, vajaakäytetty ja kallis ylläpitää. Laskelman mukaan käyttökustannukset olivatkin vajaassa vuodessa liki 8000 euroa. Sotien jälkeen rakennettu puutalo oli tullut tiensä päähän. Rautakauha hävitti tämän kuntalaisten kodin 2005 maaliskuussa. Irtaimisto ja monet toiminnot muuttivat väliaikaisesti Educariumin alueen puutaloihin, Vara-Parkkiin.

Vanhan Parkin suihkutilat.

Vanhan Parkin suihkutilat.

Jo vuoden päästä uusi Parkki olisi valmis, mutta ongelmitta projekti ei maaliviivalle asti edennyt. Kiinteistön naapurusto pyrki torpedoimaan projektin valittamalla vuoden 2005 aikana hallinto-oikeuteen ulkoportaiden sijoittelusta ja suunnitellun aidan korkeudesta, rakentamisen ennakko-oikeuden perumisesta sekä Parkin mahdollisista meluhaitoista. Töyssyiseksi käyneen tien vuoksi heinäkuuksi suunnitellut harjakaiset vietettiin vasta syyskuussa, mutta valmista tuli yhtä kaikki. Parkki vihittiin käyttöön arvoisinsa juhlamenoin 15. maaliskuuta 2006. Kakkukahvien ja lauluesitysten lisäksi puheen piti edeltävänkin Parkin avajaistilaisuudessa vieraillut Tellervo Koivisto. Ylioppilaskunta oli saanut arvoisensa, uuden kodin!

Vaikka toiminta uudella Parkilla lähti rivakasti käyntiin – tarjosihan uusi nykyinen Parkki muun lisäksi uudenlaiset puitteet tilojen vuokrausta varten – myös ongelmia tuli vastaan. Turun Ympäristö- ja kaavoitusvirasto vaati esteettömyyssyistä hissin rakentamista. Kysymystä puitiin jopa korkeinta hallinto-oikeutta myöden Parkin avajaisvuodesta asti, mutta turhaan. Hissi rakennettiin osaksi kiinteistöä vuonna 2009, ja sen talousvaikutukset (ylioppilaskunnasta yhdistykseksi muuttuneen) TuKYn toimintaan tulisivat tuntumaan vielä pitkään. Lisäkuluja uudelle Parkille tuotti vanhasta Parkista peritty omaisuus joka oli ”lähes kirjaimellisesti murenemassa käsiin.”

Parkin kohtaamista hankaluuksista omat lukunsa muodostavat vuoden 2011 tulipalo sekä 2014 puunkaatojupakka. Tulipalo syttyi Parkin ulkopuolisessa häkkivarastossa, missä säilytettiin tyhjiä tölkkejä ja pulloja jätesäkeissä. Palo, savu ja sammutus aiheuttivat lieviä vaurioita rakennukselle. Puunkaatokärhämässä oli kyse syysmyrskyn vinouttaman puun kaatamisen aiheuttamasta mielipahasta, minkä tähden eräs Parkin naapuri valitti Rakennusvalvontatoimistolle luvattomasta puunkaadosta.

Sattumuksista huolimatta – ja ehkä myös ansiosta – Parkki on vakiintunut ensin ylioppilaskunnan ja sittemmin yhdistyksen näköiseksi. Lukuisat juhlat, jatkot, saunaillat, bändiharkat, sitsit ja kisastudiot yhdistävät ihmisiä ja yhteisöä toisiinsa paikassa, jota jokainen kylteri voi kutsua kodikseen.

Uuden Parkin alakerta juhlavaloissa.

Uuden Parkin alakerta juhlavaloissa.

Patria

Kauppakorkeakoulun vuoden 2001 peruskorjauksen yhteydessä Turun KY:n piti luopua Montun tiloistaan. Juhlapaikan tilapäisen menettämisen lisäksi tämä merkitsi uuden lokaation löytämistä toimitiloja varten. Korkeakoulun kanssa käytyjen neuvottelujen lopputulemana TuKY sai käyttöönsä huomattavasti aiempaa suuremmat tilat sananmukaisesti Montun takapihalta, Patriankadun keltaisesta puutalosta. Hallitus sihteeristöineen mukautui uuteen ympäristöön sujuvasti. Ehkä hieman liiankin kanssa, sillä hallituksen vuoden 2007 syyskuun kokouksessa todettiin toimistotilan olleen siivottomassa kunnossa. Talkoovoimin pölykoirat saivat kyytiä. Vastaavana yhteisenä voimainponnistuksena tilat remontointiin 2011. Seinät saivat sinikultaisen värin, mikä herätti erityisesti kiitosta ja kiinnostusta. Sellaisenaan Patria palveli TuKYn komentokeskuksena vuoteen 2014, jolloin toimisto muutti takaisin Monttuun.

Patrian seinät koristettiin asianmukaisesti remontin yhteydessä 2011.

Patrian seinät koristettiin asianmukaisesti remontin yhteydessä 2011.