Perinteitä ja vapaa-aikaa

Turun KY:n toiminnan keskiössä on kautta aikain ollut opiskelijat sekä opiskelijatoiminta. Siinä missä ensimmäisiä vuosikymmeniä leimasi yhdessäolo ja me-hengen rakentaminen, 1970-luvulta eteenpäin TuKY omaksui myös sosiaalipoliittisia päämääriä. 1980-luvulla ylioppilaskunnan omaisuutta alettiin kerryttää toden teolla kiinteistön hankinnan ja uusien yritysten perustamisen myötä. Viimeiset 20 vuotta Turun KY on merkinnyt jäsenilleen sekä kauppakorkeakoulun opiskelijoille kaikkea edellä mainittua. Yhdistyksen toimintaa on vienyt merkittävästi eteenpäin esimerkiksi oman kiinteistön, Parkin hankinta. Hankinnat ovat vaatineet tuloja, tulojen saavuttaminen innovaatiota. Erilaisten tapahtumien, juhlien ja sitsien kirjo onkin kautta Turun KY:n historian jatkuvasti laajentunut ja monipuolistunut. Samalla kylterin asema on vahvistunut. Kun ottaa huomioon TuKYn vahvan brändin tapahtumien järjestäjänä, edustuksen TYYn hallinnossa sekä uudessa Turun yliopistossa voi hyvin perustein esittää Turun kyltereiden onnistuneen löytämään asemansa 2010-luvullakin. Toki 65-vuotiaan TuKYn elämänkaareen mahtuu monenlaisia voittoja sekä tappiota. Epäsäännöllisen säännölliset vaikeat ajat ovat yleensä olleet seurausta ulkopuolisista voimista sekä siitä että TuKY on ollut opiskelijoidensa kautta kiinteä osa muuta yhteiskuntaa – ei niinkään TuKYn omista toimista. Lamoista ja taantumista huolimatta kylterit ovat aina olleet kyltereitä. Mennyttä ja nykyisyyttä yhdistävät monet ajattomiksi muotoutuneet perinteet, joiden juuret ulottuvat ylioppilaskunnan ensimmäisiin vuosikymmeniin asti.

Vuosijuhlien viettäminen

Tärkein TuKYn perinne lienee vuosijuhlan viettäminen – olihan vuosijuhlapäivän määrittäminen vastikään perustetun ylioppilaskunnan ensimmäisiä itselleen ottamia tehtäviä. Vuosijuhla määrättiin järjestettäväksi vuosittain lokakuun 25. päivänä tai sitä edeltävänä perjantaina. 1950-luvun alkuvuosina järjestettiin sekä päivä- että iltajuhla. Juhlia jatkettiin puolen yön jälkeen jatkoilla ja seuraavan aamun silliaamiaisella. Jatkot olivat vanhan koulutalon aikaan tavallisesti Reunamon tanssisalongissa, Rehtorinpellonkadulle muuton jälkeen Montussa. Alkuvuosina juhlat pidettiin Hamburger Börsissä. Tavaksi muodostui lisäksi pitää joka viides vuosi komeammat juhlat Turun linnassa, joka perinteenä päättyi kuitenkin vuonna 2005. Vanhoja tansseja on tanssittu juhlissa niin ikään viisikymmenluvun puolivälistä lähtien. Vuodesta 1967 lähtien ylioppilaskunta on järjestänyt erityisen vuosijuhlaviikon, jonka on päättänyt vuosijuhla. Ensimmäisen vuosijuhlaviikon ohjelmaan kuuluivat muun muassa pupujaiset, teatteri-ilta, urheilupäivä sekä erillinen rahvaanvuosijuhla. Seuraavana vuonna juhlaviikolla koettiin muun muassa pornoilta, konsertti ja teatterimatka Helsinkiin. Viimeiset ylioppilaskunta-ajan vuosijuhlat vietettiin Caribian 994-hallissa asianmukaisen suureellisesti. Fuusio TYY:n kanssa ei kuitenkaan merkinnyt vuosijuhlaperinteestä luopumista, vaan vuosijuhlaviikkoa vietetään edelleen lokakuun loppupuolella jo 1960-luvulla alkaneen perinteen mukaisesti.

Vuosijuhlat 1964 Börsissä. Vasemmalla isäntä Jaakko Grundström.

Vuosijuhlat 1964 Börsissä. Vasemmalla isäntä Jaakko Grundström.

Pupuja 50-luvulta lähtien

Toinen yhtä lailla jo ammoisista ajoista lähtien kiinteä osa Turun KY:tä on ollut pupuperinne. Alun perin TuKYssä ei muista ylioppilaskunnista erottautumisen vuoksi pitänyt olla erityistä fuksi/beaani-perinnettä. Tätä kantaa ajoivat etenkin ylioppilaskunnan perustamisessa mukana olleet ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat. Muut olivat kuitenkin nähtävästi eri mieltä tai sitten kannat muuttuivat opiskelun aikana, sillä jo vuonna 1953 päätettiin viettää fuksiaisia. Kerrotaan, että ensimmäisiä ”fuksiaisia vietettiin Työnantajayhdistyksen huoneistossa repäisevin ottein, joita paheksuttiin kaupungilla vielä kauan jälkeenpäin.”

Pupujaiskaste suoritetaan Kauppatorilla.

Pupujaiskaste suoritetaan Kauppatorilla.

Oma merkittävin fuksiaisperinneidentiteetti löytyi termin ”pupu”-keksimisen kautta. Pupuilun alkuperä on hämärän peitossa, mutta tiedetään, että termiä käytettiin jo yleisesti vuonna 1956. Asiaan kenties liittymättä voi noteerata, että kanin siluettia kantavaa Playboy-lehteä ryhdyttiin julkaisemaan kolme vuotta aiemmin Yhdysvalloissa. Joka tapauksessa, samana vuonna kun pupu-termiä ryhdyttiin tiettävästi laajemmin käyttämään, ryhdyttiin soveltamaan pupupisteytysjärjestelmää fuksien kouluttamiseksi aidoiksi kauppatieteilijöiksi. Ansioituneimmat puput hyväksyttiin ylioppilaskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi jo ensimmäisen opiskeluvuoden marraskuussa – mikä tosin lienee vaikuttanut opintomenestykseen. Pisteitä puput saivat muun muassa erilaisten työtehtävien suorittamisesta sekä pupuluennoille osallistumisesta. Pestit olivat tavallisesti osallistumista eri tapahtumien järjestämiseen. Kuusikymmentäluvun alussa pupupisteitä saatiin myös sotainvalidien veljesliiton keräykseen osallistumisesta. Myöhemmin samalla vuosikymmenellä pisteytysjärjestelmästä luovuttiin. 1960-luvun lopulla traditio oli tiensä päässä. Opiskelijoiden määrät olivat moninkertaistuneet, eivätkä tutor-pienryhmät olleet yhteensopivia yhteisöllisyyttä korostaneen pupukulttuurin kanssa. Vuonna 1968 TuKYn toimintakertomuksessa todettiin pupujaisista kielteiseen sävyyn seuraavasti:

“Uudet opiskelijat tuntuvat mieltävän ne pakoksi juhlia tavallista perusteellisemmin ja tämä ei taasen ole omiaan nostamaan juhlien tasoa. Tässä yhteydessä on todettava, että koko pupukulttuuri tuntuu aikansa eläneeltä, uusilla opiskelijoilla on nykyään samat oikeudet kuin vanhemmillakin jo alusta alkaen, joten koko karsinointi on täysin teennäinen.”
Pupukortti vuonna 1964

Pupukortti vuonna 1964

Opiskelijamäärien kasvaessa ja uusien, opiskelijoita koskevien yhteiskunnallisten haasteiden noustessa keskiöön vanhakantaiseksi koettu pupu-traditio menetti legitimiteettinsä kyltereiden keskuudessa. Vuonna 1970 pupu-termin käytöstä luovuttiin, ja kaksi vuosikymmentä pupuilua näytti olevan tiensä päässä. Onneksi tämä oli kuitenkin vain tilapäistä. Opiskelijasukupolven vaihtuessa 1970-luvun luvun lopulla väsymys puoluepolitikointiin herätti pupuilun uuteen nousuun. Puput, pupujaiset ja pupupassit palasivat 1979 – tällä kertaa jäädäkseen. Yhdeksänkymmentäluvulla yhdistettiin pupupisteiden kerrytys haalareiden ansaitsemiseen, ja samalla rohkaistiin opiskelijoita kiinnostumaan ylioppilaskunnan toiminnasta. Myös nykyisin pupuilu elää vahvasti fuksiperinteiden joukossa. Kuten on ollut ja on oleva, lukuisat opiskelijat tulevat löytämään paikkansa opiskelijayhteisössä kasvaessaan pupusta aidoksi kylteriksi. Perinteinen Pupuopas on johdattanut tuoreet opiskelijat lähtökuopilleen, tutoreiden opastaessa tuoreet puput opiskelijaelämän saloihin.

Pupuja vuonna 2010.

Pupuja vuonna 2010. (Liljenbäck)

Hanki jano!

Kehon kulttuuri on ollut keskeinen osa Turun KY:n toimintaa kautta historiansa. Urheilujaosto sekä sen tehtävän vuonna 1981 perinyt KY-Sport  on TuKYn varhaisimpia ja pisimpään eläneitä toimintoja. Alkuun liikkumista leimasi yhdessäolo ja valtakunnallisiin kisoihin osallistuminen. 1970-luvulla lanseerattiin Liikuntaviikko, jonka tarkoituksena oli liikuttaa kuntalaisia. Sosiaalipoliittisestikin tärkeän toiminnan kulmakivenä ovat jo pitkään jatkaneet viikoittaiset liikuntavuorot. Lisäksi KY-Sport järjestää kuukauden lajina kokeiluja erilaisten urheilulajien maailmaan.

Turun KY:llä on vuosien varrella ollut omat joukkueensa ainakin jääkiekossa, jalkapallossa, salibandyssä sekä koripallossa. Joukkueista menestynein lienee eittämättä vuonna 2003 perustettu KY-Hunks, josta on tullut Suomen paras opiskelijakoripallojoukkue. Joukkue pelaa vuonna 2015 2. divisioonassa.

KY-Hunksin virallisempi joukkuekuva (Viljami Schleutker)

KY-Hunks vuonna 2013 (Viljami Schleutker)

Yhteishyvällinen toiminta

Keskeinen osa Turun KY:n toimintaa ovat olleet erilaiset tempaukset, joiden kautta on pyritty rakentamaan yhteishenkeä ja osallistumaan opiskelijan tai ylipäänsä yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Vuosien varrella on järjestetty lukuisia tempauksia ajan hengen mukaisesti. Vuonna 1962 Algerian itsenäisyystaistelu oli juuri päättynyt maan itsenäistymiseen. Pakolaisten auttamiseksi joukko kuntalaisia ompeli djellaba-viittoja yhtämittaisesti 168 tuntia. Tässä ajassa syntyi yhteensä 307 viittaa sekä ompelun epävirallinen maailmanennätys. Turun KY:n haasteeseen vastasivat TOKY ja Savo-Karjalainen osakunta tekemällä kumpikin uudet ennätykset. Vuoden 1982 vappuna Turun kylterit järjestivät parahultaisen, mutta hyvää tarkoittavan raittiushenkisen Konttaan selvin päin -tempauksen. Alko sponsoroi tapahtumaa näyttävästi. Humanitäärisellä asialla oli niin ikään vappuun vuonna 1988 sijoitettu rullatuolitempaus. Rullatuolilla 24 tuntia kauppatorin ympäri -tapahtumassa TuKY keräsi rahaa Käpylän kuntoutuskeskuksen hyväksi.

Kuntalaisiset tempaisivat myös vuonna 1965 siivoten kauppatoria.

Kuntalaiset tempaisivat myös vuonna 1965 siivoten kauppatoria.

Kehitysyhteistyöprojekteihin varoja keränneet, traditioksi muotoutuneet KYlumpialaiset keksittiin 1970-luvulla. Ensimmäiset Kylumpialaiset lahjoittivat tuottonsa SOS-lapsikylälle. Rahat kerättiin kadunvarren yleisöltä samalla kun soihtukulkue matkasi Kauppatorilta Rehtorinpellonkadulle, kauppakorkeakoulun takapihalle. Muita kohteita ovat olleet syöpäsäätiöt sekä kehitysyhteistyökumppanit. Vuonna 2012 lahjoitusperinne herätettiin vuosien jälkeen eloon. 2010-luvulla lahjoituksia on kerätty esimerkiksi Uusi lastensairaala 2017 -säätiölle.

Köydenvetoa vuoden 2010 KYlumpialaisissa (Liljenbäck)

Köydenvetoa vuoden 2010 KYlumpialaisissa (Liljenbäck)

Myös muut kuin kylterit ovat perinteisesti olleet tervetulleita kisaamaan KYlumpialaisiin. Lajit ovat olleet vähemmän perinteisestä päästä. Olvipallossa pyöritettiin joukkueena valtaisaa kuulaa edestakaisin kenttää. Karjunnassa huudettiin kilpaa ”rahaa”. Lisäksi on ollut köydenvetoa, omena suusta suuhun -viestiä, tandempussijuoksua, veronkiertoa, pyramidihuijausta, 100m Kauppalehtiä, ryhmätyöraporttien polttamista sekä SEFE-telttaan ahtautumista. Jatkobileet ovat kuuluneet asiaan kautta 2000-luvun. Kyseenalaisen maineen lisäksi palkintoina on ollut esimerkiksi haalarimerkkejä ja lahjakortteja. Lajien keksiminen ja tapahtuman mainostaminen ei ole ollut mitään hatusta vetämistä, vaan tarkkaa ja harkittua toimintaa. Viinipuun annilla saattaa olla osuutensa asiaan. Vuoden 2009 toimintakertomuksessa todetaan, että:

“Kauden päätapahtumaan KYlumpialaisiin valmistautuminen alkoi jo ennen hallituskautta, ja vaati myös monta idearikasta, Rieslingillä notkistettua suunnitteluiltaa kauden aikana. Mainontaan panostettiin esimerkiksi toogaviuhahduksilla sekä kylumpiahenkisillä promokuvilla. KYlumpialaiset alkoivat perinteisesti soihtukulkueella ja Pekingin avajaiset varjoonsa jättäneellä avajaisseremonialla. Kylumposvuoren rinteillä kisasi näyttävä joukko kansallispukuihinsa asustautunutta kisakansaa. Yleisö kannusti joukkueita lajeissa, joita olivat mm. Pyramidihuijaus, Veronkierto sekä 110-metrin Sefe-esteet. Tapahtuma huipentui upeisiin ilotulituksiin ja lähes loppuunmyydyssä Fortessa suoritettuun palkintojenjakoon.”
KY-Sportin alumnijoukkue KYlumpialaisissa 2014

KY-Sportin alumnijoukkue KYlumpialaisissa 2014

Born to party!

Turun KY:ssä on osattu juhlia kirjaimen mukaan ennennäkemättömällä tavalla: onhan maan ensimmäisen diskoteekin, Unicornin, takana TuKY. Neljä vuotta diskotanssien aloittamisen jälkeen, eli vuonna 1972, aloitettiin tiettävästi Suomen ensimmäiset naistentanssit, Siskodiscot. Tanssit eivät olleet pelkkää hupia, vaan myös taloudellisesti merkittävä tulonlähde TuKYlle: juhlatoiminta muodosti merkittävän osan ylioppilaskunnan tuloista. Tapahtumiin oli halukkaita jonoksi asti pitkälti kautta 1970-luvun.

Kauppakorkeakoulun juhlasalissa järjestettiin Turun suosituimpia opiskelijatanssiaisia

Kauppakorkeakoulun juhlasalissa järjestettiin Turun suosituimpia opiskelijatanssiaisia

Varainhankinnassa menestymisen perinnettä on jatkanut Pikkulaskiainen etenkin 2010-luvulla. Investoiminen on kannattanut, sillä bileisiin osallistuneiden määrä lasketaan vuosittain tuhansissa. Toki railakkaasti osattiin juhlia jo ennen 1970-lukua. Vappuna 1961 TuKY järjesti yhdessä sukkayhtiö Amarin kanssa sukkahousunäyttelyn ja säärikilpailun, johon osallistui naispuolisten kilpailijoiden vähyyden vuoksi yleisön tietämättä myös miehiä. Sermien takaa vilautetuista sääristä voittajapari kuului yleisöäänestyksen mukaan Pentti Taviolle, mutta palkinto myönnettiin parhaiten sijoittuneelle neidolle. Tilaisuudessa esiintyi päätähtenä Tauno Palo, jonka jo sammuneen moottorin käynnistämiseen tarvittiin aimo annos viskiä. Sillä sai miehestä ulos muutaman kappaleen.

Hieman eksentrisempi traditioksi muodostunut juhlakonsepti on pornoiltamat, joita on järjestetty vuodesta 1968 lähtien. Pornoiltamat on tunnettu myös pornobileiden nimellä, ja nykyisin perinnettä jatkaa Ulkkiksen järjestämät Porn to party -kemut. P2P-bileiden ohjelmistoon ovat kuuluneet niin leikkimieliset kilpailut kuin paikallisten striptease-luolien tanssijattaret. Toisinaan P2P on kohdannut ennakkoluuloa ja aiheuttanut mielensäpahoitusta. Tästä esimerkkinä mainittakoon vuonna 2003 tapahtumaa esitellyt mainos, joka kiersi ainakin sähköpostina. Mainokseen puututtiin kauppakorkeakoulun työntekijöiden taholta, sillä kuva sidotun naisen vartalosta koettiin halventavana. Myös mainoksen teksti aiheutti närää, sillä vihjaus siitä että juhlissa “pääsee eroon ahdistavasta synkästä koulutyöstä” koettiin ongelmalliseksi. Samaisen vuoden juhlat menivät jokseenkin överiksi, sillä esiintymässä ollut parivaljakko ryhtyi harrastamaan muutakin kuin eroottista tanssia. Vuoden 2008 pornobileiden jälkihoito niin ikään aiheutti konfliktin korkeakoulun kanssa – ja aivan syystä. Tapahtuman siivousvastuun epäselvyyksien vuoksi Monttu oli kukonlaulun aikaan siivottomassa kunnossa. Rangaistuksena oli tilapäinen käyttökielto Monttuun.

Porn2Party-juhlien mainos vuonna 2011.

Porn2Party-juhlien mainos vuonna 2011.

Toinen paria astetta erikoisempi mutta yhtä lailla perinteinen juhla on risteilylautoilla vietettävä PeIsKä. Lyhenne muodostuu sanoista Perinteinen IsoKänniristeily, mikä kertoo riittävästi tapahtuman kosteuspromilletasosta. Ensimmäinen Peiskä seilattiin Siljalla vuonna 2002.

Kaiken kaikkiaan meri on kylterille ankara paikka, mutta siitä huolimatta (tai vuoksi) PeIsKä on muodostunut suosituksi perinteeksi. Harvemmin järjestetty road trip Poronkusemaan, eli matka Rovaniemelle, on niin ikään ollut altis ylilyönneille. Vuoden 2008 matkalle lippuhintaan sisältyi lava olutta, siideriä tai lonkeroa. Tarjous kelpasi paitsi 50 kylterille, myös parille poroista kiinnostuneelle humanistille ja japanilaisille vaihto-opiskelijoille. Toimintakertomuksessa todetaan matkasta seuraavaa:

”Ensimmäiset kaksi minuuttia homma näytti pysyvän hanskassa — lopulta ihmiset kuitenkin nukahtivat hetkeksi, mutta tätä iloa ei kestänyt edes puolta tuntia, koska muutaman innokkaan toimesta käynnistettiin karaoke, joka jatkui aina Rovaniemelle asti. Tämän lisäksi bussissa koettiin erilaisia luutaperformansseja ja visailua. Toimintaa siis riitti koko matkan ajaksi ja tunnelma oli katossa.”

Poronkusema-excun mainos vuonna 2011.

Poronkusema-excun mainos vuonna 2011.

Paikan päällä Rovaniemellä juhlittiin pari päivää. Matkasta jäi henkisesti hyvä maku molemmin puolin, sillä TuKYläiset kutsuttiin mukaan myös seuraavan vuoden Poronkusemaan.

PikkuMustat PikkuJoulut eli PMPJ on eräs odotetuimmista ja perinteikkäimmistä juhlista, ja niitäkin on järjestetty jo päälle toistakymmentä vuotta. PMPJ:ssä on ohjelmanumerona aina live-musiikkia, josta on vastannut opiskelijoista koostuvat bändit kuten S.Ä.X, #Cashtag ja Fistpumping Cats. Juhlijoita PMPJ vetää yleensä sadoittain, ja nuorempien opiskelijoiden lisäksi mukana on vanhempien vuosikurssien edustajia ja jopa alumneja.

Kertaluotoisia suurempia juhlia ovat olleet RIP-bileet, joita vietettiin Turun kauppakorkean ylioppilaskunnan muistolle vuonna 2009 uuden vuoden aattona, sekä vuoden 1997 ainoat sitsit, Gigasitsit, jotka järjestettiin yhdessä Lexin, MK:n ja Helsingin KY:n kanssa. Vuoden 2010 Caribia-kylpylään sijoitettu pääsiäisteemainen Munasukellus jäi yhtä lailla legendaarisiksi kertaharvinaisuudeksi.

Sitsejä

Sitsiperinteen historiallisesta alkuperästä ei ole täydellistä varmuutta, mutta varmaa on, että Turun KY on tehnyt parhaansa jatkaakseen sen nykyistä muotoa akateemisena pöytäjuhlana. Etenkin viimeisen 20 vuoden aikana TuKYn sitsikulttuuri on kehittynyt roimasti, ja useat pöytäjuhlat ovat vakiintuneet perinteeksi asti. Sitsejä ovat järjestäneet Turun KY:n sisällä useampikin taho, mutta useimmiten Ulkoasiainjaosto sekä NESU. Nykyisin suurimpien sitsien järjestämisen yksinoikeus, vastuu ja kunnia on NESUlla. Taloudellisesti sitsit eivät välttämättä aina jää plussan puolelle, mutta henkisenä ja yhteisöllisenä kokemuksena sitsit ovat korvaamaton, myönteinen osa Turun KY:n toimintaa.

PMPJ-sitsit Montussa 2014.

PMPJ-sitsit Montussa 2014.

Yksi vanhimmista yhä jatkuvista sitsiperinteistä on ensimmäisen kerran vuonna 1997 järjestetyt toimijaryhmäsitsit, joita vietetään hallituskauden aktiivitoimijoiden kunniaksi ja kiitokseksi. Uusille opiskelijoille suunnatut Harkkasitsit ovat perinteisesti olleet NESUn käsialaa, ja niitä on järjestetty jo ainakin 1990-luvulta lähtien. Back 2 School -sitsejä on pidetty vuodesta 2001 alkuun Ulkkiksen ohjauksessa, mutta myöhemmin luonnollisesti NESUn kautta. Myös pikkujoulujen yhteydessä järjestettävät PMPJ-sitsit kokoavat aina pöydät täyteen juhlakansaa. KV-valiokunta järjesti ylioppilaskuntien yhdistymiseen asti etenkin vaihto-opiskelijoille suunnattuja, sitsikulttuuriin perehdyttäviä Alien-sitsejä. Vuoden 1998 KV-sitseistä kerrotaan seuraavasti:

“Ensimmäisten sääntöjen kertomisen ja heelan goorin jälkeen saksalaiset olivat jo huutamassa itseään på buurdet, joten kainosta porukasta ei ollut kyse. Illasta ei meinannutkaan tulla millään loppua sillä kaikilla oli tosi hauskaa. Helsinkiläiset heimoveljemme siirtyivät vielä Turun yöhön tsekkaamaan paikallista tarjontaa sillä ajankohta oli satutettu perjantai-illaksi. He yöpyivät Parkilla riehakkaan Turku-illan päätteeksi.”

Uudempaa sitsitraditiota edustavaa ylioppilaskuntien yhdistymistä juhlistavat koko TYYn jäsenistön kattavat suursitsit, joita on pidetty vuodesta 2013. Perinteisten sitsien lisäksi kyltereiden monipuolista sitsikulttuuria värittävät vain kerran tai harvemmin järjestetyt pidot. Tällaisia ovat mm. ulkoilmasitsit, jokilaivasitsit sekä Raha ja Valta-sitsit. Vain yhtenä vuonna sitsien määrä on tiettävästi jäänyt tasan yhteen: vuonna 1997. Muutoin pöytien ääressä on syöty, juotu ja laulettu vähintään puolta tusinaa kertaa lukuvuoden aikana. (Ruissitsit 2012 kuva parkin pihalta!)

Kulttuuria, kulttuuria

Turun KY:n jäsenten henkisiä tarpeita on huomioitu etenkin 2000-luvulla. Kulttiksen pupuinfokekkereissä vuonna 2007 syntyi ajatus nykyäänkin toimivan Trout and the 4Ps –bändin perustamisesta. Muutenkin vuosien varrella on syntynyt monia eri bändejä, jotka ovat ilostuttaneet TuKYläisiä monissa eri tapahtumissa. Vuonna 2008 starttasi valtakunnallinen Kulttuurikunto-kampanja, mihin myös TuKY osallistui. Tavoitteena oli saada suomalaisia kuluttamaan kulttuuria jokapäiväisessä elämässä suorituskortin avulla. Suorituskorttiin merkittyjen suoritusten perusteella kulttuurikuntoilijalla oli mahdollisuus voittaa palkintoja. Kampanja valitettavasti epäonnistui täysin, koska kortit eivät kiinnostaneet opiskelijoitamme tiedotuksesta huolimatta.

Speksin 2013 mainosjuliste.

Speksin 2013 mainosjuliste.

Syypää matalaan kulttuurikulutukseen lienee ollut innokkuus oman tuottamiseen. Vuonna 2009 nimittäin esitettiin Turun KY:n ensimmäinen Speksi. Kauan ja hartaasti odotettu oli vihdoin totta. Speksiä aloiteltiin käsikirjoituksen osalta jo edelliskaudella, mutta varsinainen toteutus alkoi syksyllä 2008. TuKY-Speksin tuottajaksi valittiin Henriikka Hienonen, joka luotsasi Speksiprojektin läpi erittäin menestyksekkäästi. Speksiä varten koottiin oma speksitiimi, joka lopulta koostui noin 70 henkilöstä. Speksiprojektia ei johtanut yksin tuottaja eikä ohjaaja, vaan päätöksiä varten perustettiin hallitus eli ranka, jossa istuivat kaikkien vastuualuetiimien vetäjät. Malli osoittautui erittäin toimivaksi. Näytöksiä oli kuusi ja ne esitettiin Turun Aurinkobaletissa täysille katsomoille. Lippuja myytiin ensin vain viiteen näytökseen, jotka myytiin loppuun kahdessa päivässä, jonka jälkeen Speksitiimi päätti ylimääräisen kuudennen näytöksen järjestämisestä. TuKY-Speksi oli kokonaisuudessaan erittäin hyvin onnistunut projekti, joka sai runsaasti kehuja katsojilta.

TuKYn speksejä on vuoden 2009 jälkeen nähty vuosittain, ja ne ovat olleet erittäin menestyneitä. TuKY-Speksi järjestää myös kiertueen, jolla levitetään Turun iloista speksiperinnettä myös muihin kylterikaupunkeihin.

Speksin 2011 näyttelijäjoukkoa.

Speksin 2011 näyttelijäjoukkoa.